Tuottavuuden nostaminen on otettu lähes kaikkien hyvinvointi-, työllisyys- ja talouskasvuohjelmien keskeiseksi teemaksi, sillä tuottavuus määrää tulotason ja siten resurssit hyvinvoinnin ylläpitämiseen ja kasvattamiseen. Tuottavuuden nostamispaineet kohdistuvat erityisesti palvelusektoriin, koska palveluiden – sekä yksityisten että julkisten – osuus kansantaloudesta on kasvamassa ja koska palveluiden tuottavuuden kasvattamispotentiaali on käytettävissä olevan vertailutiedon perusteella suuri.

Tuottavuustutkimus mikrotasolle

Palveluiden tuotoksen ja tuottavuuden mittaaminen kansantalouden ja palvelutoimialojen tasolla on kuitenkin vaikeaa ja osin mahdotontakin käytettävissä olevien virallisten tilastojen pohjalta. Tuottavuutta koskevien päätösten tekemiseen erilaisissa organisaatioissa ei ole kylliksi pohjatietoa. Siksi tuottavuustutkimus ja -mittaus on vietävä mikrotasolle – yksittäisten organisaatioiden ja palveluprosessien tasolle. Tämä edellyttää myös uusien aineistojen keräämistä ja menetelmien kehittämistä, joita tässä hankkeessa tehdään.

Tieto- ja viestintäteknologian (ICT) potentiaali palveluiden tuottavuuden kasvattamisessa on suuri, mutta vain osa siitä on toteutunut. On osoitettu, että ICT:n käyttöönotto itsessään ei vielä lisää tuottavuutta, vaan niiden lisäksi tarvitaan täydentäviä aineettomia investointeja uusiin toimintatapoihin. Nämä täydentävät investoinnit koskevat usein prosessimuutoksia, uusia työn organisoinnin menetelmiä, uusia kannustinjärjestelmiä sekä koulutusinvestointeja. On siis tutkittava teknologian, johtamisen ja organisaatioiden muutoksia sekä niiden tuottavuusvaikutuksia mikrotasolla. Hankkeessa käytettävät menetelmät – palveluprosessien matemaattinen mallintaminen sekä ns. case -ekonometrinen tutkimus – edustavat uutta ja viimeaikaista lähestymistapaa tuottavuustutkimukseen.

Mitä tutkitaan

ICT ja tuottavuus liike-elämän palveluissa ja kaupan alalla: ICT:n merkitys tuottavuuden parantamisessa korostuu tietointensiivisissä palveluissa kuten kaupan alalla sekä liike-elämän palveluissa. ICT:n tuottavuusvaikutukset syntyvät sen mahdollistamista uusista toimintavoista. Osaprojektissa tutkitaan ekonometrisin tapaustutkimuksin miten ICT mahdollistaa uusia toimintatapoja ja kuinka suuria näiden toimintatapojen muutosten tuottavuusvaikutukset ovat.

Palveluprosessien kehittäminen terveydenhuollossa: Osaprojektissa tutkitaan, kuinka tuottavuutta voidaan parantaa terveydenhuollossa prosesseja kehittämällä. Erityistä huomiota kiinnitetään tietotekniikkaan ja siihen tukevatko vai haittaavatko nykyiset tietojärjestelmät hoitoprosessia ja sen tuloksellisuutta.

Kannustinjärjestelmät terveydenhuollossa: Tulospalkkaus on eräs terveydenhuollon tuottavuuden nostoon tarjottu lääke. Terveydenhuollon tietojärjestelmät tuottavatkin runsaasti tietoa, jota voidaan käyttää tulospalkkiojärjestelmien perustana. On kuitenkin epäselvää toimivatko tulospalkkausjärjestelmät toivotulla tavalla terveydenhuollossa. Tässä osatutkimuksessa pyritään tuomaan lisätietoa tästä kysymyksestä.

Tehtävärakenteiden muutos ja tuottavuus palvelusektorilla: Tuottavuuskasvu syntyy merkittävin osin ns. ”luovasta tuhosta” eli toimiala- ja yritysrakenteiden muutoksesta. Globalisaatio ja ICT ovat kuitenkin nostaneet tehtävärakenteiden muutoksen roolia tuottavuuskasvussa. Osaprojektissa tutkitaan kuinka tehtävärakenteiden muutos on vaikuttanut tuottavuuskehitykseen palvelusektorilla.

Menetelmien ja työkalujen kehittäminen: Osaprojektissa kehitetään ja sovelletaan palvelujen ja prosessien mittaus- ja analyysimenetelmiä ja niitä täydentäviä työkaluja ja järjestelmiä. Esimerkkinä mainittakoon langattomat prosessien mittausmenetelmät.