IT-järjestelmät terveydenhuollossa

Terveydenhuollon tietojärjestelmät puhuttavat paljon: ne sitovat paljon varoja ja ne vaikuttavat suuresti organisaatioiden suorituskykyyn. Selviytymistä vai suorituskykyä – seminaarissa 3.9.2012 professori Joel Shalowitz Kellogg School of Managementista, IT-kehitysjohtaja ja APOTTI-hankkeen IT-osuuden projektipäällikkö  Mikko Rotonen HUS Tietotekniikasta sekä ICT-johtaja Timo Valli valtiovarainministeriöstä pohtivat tietojärjestelmien kehittämisen haasteita ja ratkaisutapoja.

Amerikkalaisten kokemuksista terveydenhuollon IT-järjestelmistä
Professori Joel Shalowitz, Kellogg School of Management, Northwestern University

Tietojärjestelmät organisaatioiden kehittämisen työkalu. Yhdysvalloissa on tutkittu, että pelkkä ICT:n käyttöönotto lisää tuottavuutta vain hyvin vähän, johtamisen muuttaminen 8 % ja muuttamalla johtamista ja hyödyntämällä ICT:ä saadaan synergioiden kautta 20 % parannus tuottavuuteen. Shalowitzin mukaan tietojärjestelmät tulee nähdä osana organisaatioiden kehittämisen kokonaisstrategiaa.

Toimivien tietojärjestelmien takana liiketoimintasuunnitelma. Shalowitzin mielestä ICT:n älykkäällä käytöllä tulee pyrkiä jalostamaan data ja informaatio tietämykseksi (knowledge) ja edelleen ymmärrykseksi (wisdom). Tässä prosessissa tulee huomioida oman organisaation ja oman maan toimintakulttuurit ja se, ovatko organisaatiot valmiita muutokseen. Yhdysvalloissa, jossa yrityskulttuuri on vahva, tietojärjestelmät ovat toimivimmillaan silloin, kun niiden pohjana on liiketoimintasuunnitelma. Shalowitz kertoi tästä esimerkkinä Yhdysvaltojen sähköisen reseptin toiminta- ja rahoitusmallista.

Tarve yksityisyyden suojaan. Yhdysvalloissa kiinnitetään paljon huomiota yksityisyyden suojaan erilaisia potilastietojärjestelmäpalveluja kehitettäessä. Tämä ei ole vain amerikkailaisten huoli, vaan yleismaailmallinen huoli. Shalowitz kehotti painokkaasti, että koskaan ei tule aliarvioida kansalaisten tarvetta yksityisyyden suojaan.

Shalowitzin ajatuksiin voi perehtyä tarkemmin alla olevista kalvoista (lataa kalvot tästä työryhmämme muistiinpanoilla lisättynä, 2351 kb):

 

IT-järjestelmät terveydenhuollossa
IT-kehitysjohtaja Mikko Rotonen, HUS Tietotekniikka

Tietojärjestelmien käytön laajuus haaste. Rotonen kuvasi tietojärjestelmätoiminnan laajuutta Suomessa HUS-piirin kautta. Pelkästään Apotti-hankkeen hankintarenkaassa olevissa kunnissa on 55 000 käyttäjätunnusta ja 24 000 yhtäaikaista käyttäjää. Tämä asettaa melkoisia vaatimuksia tietojärjestelmille.

Paras mahdollinen vai riittävän hyvä? Potilastietojärjestelmien lisäksi terveydenhuollossa lukuisia eri erillisjärjestelmiä. Esimerkiksi Apotin hankintarenkaan alueella on yli 300 erillistä tietojärjestelmää terveys- ja sosiaalitoimessa. Rotonen kertoi, että tämä juontaa juurensa 1990-luvulla tehdystä päätöksestä, että valitaan aina paras mahdollinen ohjelma kuhunkin tarkoitukseen. Näin on saatu joustavia ohjelmia, joilla kullakin on oma erilainen käyttölogiikkansa ja käyttöliittymänsä. Nyt mietitään, voisiko yksi integroitu riittävän hyvä järjestelmä olla sittenkin parempi strategia – ainakin näissä  ohjelmissa käyttökokemus on siinä parempi.

Painopiste yhteistoimivuuteen. Rotosen mukaan horisontaalisesta, toimialakohtaisesta kehittämisestä on nyt siirrytty vertikaaliseen kehittämiseen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että haetaan yhteistoimivuutta perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalitoimen järjestelmien kesken: asioita pyritään katsomaan yhteisprosesseina erillisten prosessien sijaan. Rotosen mukaan suorituskyvyn parantamiseen pyritään toimintojen optimoinnilla,

Rotosen ajatuksiin voi perehtyä tarkemmin allaolevista kalvoista (lataa kalvot tästä työryhmämme muistiinpanoilla lisättynä, 1613 kb) .

 

Terveyspalvelujen toimialan tietohallinnon kehittäminen
ICT-johtaja Timo Valli, valtiovarainministeriö

Kansallisen tason problematiikkaa. Terveydenhuollon tietojärjestelmien kansallisia kipukohtia ovat Vallin mukaan käytettävyys, tiedon saaminen potilaan hoitoketjussa oikeaan paikkaan oikeaan aikaan ja erityisesti semanttinen yhteentoimivuus. Myös tietojen vertailukelpoisuus on heikkoa kansallisella tasolla.  On paljon kansallisia kehittämishankkeita, joissa tehtävä kehittämistyö on erillään toisistaan ja menevät omiin suuntiinsa.

Paikallista monimuotoisuutta. Alueelliset ratkaisut vaihtelevat yhden järjestelmän pohjalta toimivista alueista siihen, että kullakin organisaatiolla on omat järjestelmänsä. Terveydenhuoltolain mukaisten alueellisten yhteisrekisterien toteuttaminen on ollut vaikeaa. Valli muistutti, että vanhan yksinkertaisen “sairaanhoitopiirien sairaalat ja kuntien terveyskeskukset” – toiminta-ajatuksen rakenteellinen uudistaminen nykyaikaiseen muotoon, jossa  sairaanhoidon ja perusterveydenhuollon tukipalvelut on eriytetty ja yhtiöitetty, on tuonut uuden haasteen: potilaan integroidun hoitojatkumon manageeraus on aivan välttämätöntä, jotta edes ne aikaisemmin helpot asiat saadaan tässä uudessa rakenteessa toimimaan.

Eteenpäin koordinaatiolla ja yhteistyöllä. Tietohallintolain mukaan sosiaali- ja terveysministeriön tehtävänä on ohjata toimialansa tietohallinnon ja tietohallintohankkeiden kehittämistä terveyspalvelualalla ja kääntäen kuntien ja kuntayhtymien tulee rakentaa nämä järjestelmät tämän STM:n ohjauksen mukaan.

Sosiaali- ja terveysministeriön johdolla valmistellaan kansalliselle tasolle paikallis-kansallista loogista kokonaisarkkitehtuuria. Vallin mielestä olisi hieno tavoite, että saisimme kansalaisille sähköiset terveyspalvelut mielellään yhdellä kansallisella sähköisellä tunnistamisella. Ja ehkä yhdellä palvelulla, jota kautta tämä sähköisten asiakirjojen välitys tapahtuu. Lisäksi kaikki Suomen yksittäiset järjestelmät tulisi saada keskustelemaan kansallisten palveluiden kanssa. Tähän pyritään edistämällä kuntien ja kuntayhtymien kehittämishankkeiden yhteistyötä.

Vallin ajatuksiin voi perehtyä tarkemmin allaolevista kalvoista (lataa kalvot tästä, 1253 kb):

Jätä kommentti

Your email address will not be published. Required fields are marked *

*